Käyttötapaus

Jonot, ruuhkat ja kapasiteetti: mitä mitata

Jonoja ja ruuhkia mitataan kahdella tavalla: anturit laskevat ihmiset tietyssä kohdassa, kuten portilla tai kaistalla, ja Wi-Fi näyttää, kuinka moni on paikalla koko tilassa. Kun lukuja verrataan tuntikohtaisiin perustasoihin ja itse asettamaasi kapasiteettiin, ne näyttävät, missä paine kasvaa ja milloin siihen kannattaa varata henkilökuntaa.

Lukuaika 2 min

Tällä sivulla

Jono kassalla, ryntäys portilla ja ruuhka-aikaan täyttyvä halli näyttävät eri ongelmilta, mutta niistä nousee sama kysymys: missä paine kasvaa, ja mahtuuko se tilaan? Alla käymme läpi, miten tätä mitataan ja mitä vastauksella voi tehdä. Linkit vievät sivuille, jotka käsittelevät yksittäisiä ympäristöjä.

Miten jonoja, ruuhkia ja kapasiteettia mitataan?

Jonosta luetaan pituus ja aika, jonka ihmiset odottavat palvelupisteellä, ruuhkasta käyttöaste ja virta vyöhykkeittäin ja kapasiteetista käyttöaste suhteessa asettamaasi rajaan. Anturit antavat tarkat määrät tietyssä kohdassa, ja Wi-Fi näyttää läsnäolon sitä ympäröivässä tilassa.

Portilla tai ovella, jossa laskennan on oltava tarkka, 3D-anturi tai AI-kamera laskee jokaisen sisään ja ulos kulkevan ihmisen ja pitää kokonaismäärän ajan tasalla. Turvatarkastuskaistalla LiDAR antaa niin ikään tarkat määrät. Laajemmassa tilassa Wi-Fi näyttää, kuinka moni on paikalla ja miten määrä kasvaa ja purkautuu päivän mittaan. Siellä, missä ihmiset odottavat, yhä kasvava viipymä on merkki siitä, että jono on muodostumassa.

Bumbee Labs on yritys, jonka kehittämä menetelmä on Euroopan ainoa kävijämittausmenetelmä, joka on tietosuojaviranomaisen hyväksymä.

Miten näet jonon tai ruuhkan kasvavan?

Perustasot tunneittain, päivittäin ja sesongeittain näyttävät, milloin paikka yleensä täyttyy, joten henkilökunta on valmiina tavallista huippua varten. Odottamattomasta huipusta Crowd Alert -lisäosa varoittaa henkilökuntaa lähes reaaliajassa, kun vyöhyke ylittää asettamasi tason.

Perustasot saadaan samasta mittauksesta viikkojen ajalta, joten jokaista paikkaa verrataan sen omaan normaalitasoon. Väkijoukon lukeminen kriittisissä pisteissä selittää, miten pullonkaula syntyy ja mistä sitä kannattaa etsiä.

Missä jonot ja ruuhkat näkyvät ensimmäisenä?

Paine kasvaa kohdissa, joissa moni ihminen tarvitsee samaa asiaa samaan aikaan: kassalla, portilla, hississä, aulassa tai turvatarkastuskaistalla. Sama kuvio toistuu ympäristöstä toiseen, ja useimmista alla olevista ympäristöistä on oma sivunsa.

  • Kassat: ruokakaupat lukevat kassojen viipymän tunti tunnilta, joten kassoja avataan päivän rytmin mukaan.
  • Noutotiskit ja sahauspalvelut: rautakaupat näkevät, milloin jono syntyy kullekin palvelupisteelle.
  • Sovituskopit ja reseptitiskit: yhä kasvava viipymä kertoo jonosta, ja sovituskopin edessä jono voi johtaa menetettyyn kauppaan.
  • Turvatarkastuskaistat: lentoasema lukee jonon pituuden, odotusajan ja läpimenon kaista kaistalta ja vertaa kaistoja keskenään.
  • Portit, aulat ja WC-tilat: areenat lukevat tapahtuman kolmena aaltona (sisääntulo, väliaika ja poistuminen). Mittaus on käytössä Hovet Arenalla Tukholmassa.
  • Laitteet ja hissit: huvipuistot ja hiihtokeskukset näkevät, mitkä laitteet ja hissit täyttyvät ja missä vieraat jonottavat.
  • Asemahallit ja laiturit: vyöhykemittaus näyttää, mihin matkustajat kerääntyvät ja miten huippu kasvaa laituria kohti.

Voivatko vieraat nähdä jonotilanteen?

Kyllä. Åressa SkiStar 360 -sovellus ja valittujen hissien näytöt kertovat vieraille jonotilanteen kolmella tasolla. Se on SkiStarin palvelu, joka perustuu tekoälyyn ja Bumbee Labsin anonymisoituun Wi-Fi-laskentaan. Bumbee Labs voi myös toimittaa itse näytön. Muut kohteet saavat luvut API-rajapinnan kautta omiin järjestelmiinsä ja päättävät siellä, mitä vieraat näkevät.

Mitä data voi kertoa kapasiteettirajasta, ja mikä jää sinulle?

Käyttöaste näyttää, kuinka täynnä tila on suhteessa asettamaasi rajaan, ja laskennat porteittain ja tunneittain antavat turvallisuusorganisaatiollesi mitattuja lukuja työn pohjaksi. Raja, sen ympärille tehdyt suunnitelmat ja jokainen päätös toimenpiteistä jäävät sinulle.

Kun luku ja raja ovat rinnakkain, henkilökunta näkee, kuinka lähellä rajaa tila on ja missä on vielä väljää. Käyttöastetta käsittelevä näkemys selittää, miten käyttöaste lasketaan.

Miten aloitamme jonojen ja ruuhkien mittaamisen?

Useimmat kohteet aloittavat jo käytössä olevalla Wi-Fillä ja lisäävät antureita vain sinne, missä laskennan on oltava tarkka, kuten portille tai kaistalle. Ensimmäinen vaihe voi olla niinkin pieni kuin yksi tarkastuspiste. Varaa esittely, niin käymme sen läpi kohteesi osalta.

Haluatko nähdä, miltä tämä näyttäisi sinun kohteessasi?

Varaa esittely Katso, mitä dataa saat

Usein kysytyt kysymykset

Liittyykö jonojen ja ruuhkien mittaamiseen henkilötietoja?

Saamasi luvut eivät ole henkilötietoja: ne ovat anonyymia, aggregoitua tilastoa määristä, viipymästä ja käyttöasteesta. Wi-Fi-signaalit anonymisoidaan jo lähteellä, joten henkilötietoja ei synny, ja laskentatilassa toimiva anturi välittää eteenpäin pelkkiä lukuja eikä tallenna henkilökuvia.

Tarvitaanko jonojen ja ruuhkien mittaamiseen kameroita?

Ei kaikkialla. Wi-Fi näyttää läsnäolon ja viipymän koko tilassa ilman kameroita. Kun laskennan on oltava tarkka (portilla, ovella tai kaistalla), juuri siihen kohtaan sijoitetaan 3D-anturi tai AI-kamera.

Kuinka nopeasti jono- ja ruuhkaluvut tulevat?

Vakioluvut tulevat käyntiä seuraavana päivänä. Nopeat varoitukset vaativat Crowd Alert -lisäosan, joka ilmoittaa tiimille lähes reaaliajassa, kun vyöhyke ylittää asettamasi tason. Portilla tai ovella oleva anturi laskee koko ajan, kuinka moni on sisällä.

Katso, missä jonot ja ruuhkat syntyvät kohteessasi

Varaa esittely, niin näet jono- ja ruuhkaluvut kohteesi kaltaiselle paikalle.

Varaa esittely