Vähemmän tunteja, yhtä paljon asiakkaita: mitä tutkimus kertoo alimiehityksestä kaupassa
Kun työvoimakustannukset nousevat, myymälän työtunnit ovat yleensä ensimmäinen kuluerä, josta leikataan. Operaatiotutkimuksen mukaan ruuhkahuipusta leikattu tunti maksaa enemmän kuin hiljaiselta hetkeltä leikattu, ja hinta vaihtelee myymälästä toiseen.
Tällä sivulla
Helmikuussa 2026 British Retail Consortium kysyi kaupan talousjohtajilta, miten he aikovat selvitä nousevista työvoimakustannuksista. Yli puolet kertoi leikkaavansa henkilöstön työtunteja ja ylitöitä seuraavan vuoden aikana. Työvoimakustannukset olivat nousseet kolmen suurimman huolenaiheen joukkoon 84 prosentilla vastaajista, kun edellisenä heinäkuuna osuus oli 21 prosenttia. Muiden markkinoiden kauppiaat ovat samassa tilanteessa: palkat nousevat, myynti ei pysy perässä, ja myymälän työtunnit ovat kuluerä, jota pystyy muuttamaan nopeimmin.
Operaatiotutkimuksessa on selvitetty jo yli kymmenen vuoden ajan kapeampaa kysymystä. Jos tunteja on pakko vähentää, mistä tunneista ja missä myymälöissä?
Alimiehitys piiloutuu ruuhkahuippuun
Myyntidatasta alimiehitystä on vaikea nähdä. Myymälä, jossa kello 17 oli liian vähän henkilökuntaa, kirjaa silti tekemänsä myynnin, eikä ilman palvelua lähteneistä kävijöistä jää kassaan mitään jälkeä.
Vidya Mani, Saravanan Kesavan ja Jayashankar Swaminathan ratkaisivat ongelman yhdistämällä kolme tunneittaista aineistoa suuren kauppaketjun 41 myymälästä: kävijämäärän, myynnin ja työtunnit. Jonoteoriaan perustuvalla mallilla he laskivat jokaiselle myymälälle vertailutason henkilöstömäärälle ja vertasivat sitä todellisiin työvuoroihin. Kaikki 41 myymälää olivat järjestelmällisesti alimiehitettyjä kolmen tunnin ruuhkahuipun aikana, ja tutkijoiden mukaan alimiehityksen poistaminen voisi kasvattaa merkittävästi sekä myyntiä että kannattavuutta. Osan erosta selittivät ennustevirheet ja työvuorosuunnittelun rajoitteet.
Jos huipusta puuttuu väkeä jo nyt, tasainen leikkaus kaikkialle vie tunteja juuri siitä jaksosta, jossa ne tuottavat eniten.
Lisää kävijöitä ei automaattisesti tuo lisää myyntiä
Olga Perdikakin ja samojen kahden kirjoittajan aiempi tutkimus jakoi vaateketjun datan avulla myynnin kahteen osaan: konversioasteeseen (ostotapahtumat kävijää kohden) ja keskiostokseen. Myynti kasvoi kävijämäärän mukana mutta hidastuen, ja henkilöstön määrä vaikutti siihen, kuinka suuri osa lisäkävijöistä muuttui myynniksi. Konversio laski kävijämäärän kasvaessa. Matalampi konversio liittyi myös heikompaan kävijämäärän kasvuun myöhemmin, mikä viittaa siihen, että ilman palvelua lähteneet kävijät palaavat harvemmin.
Tästä saa käytännön varoitusmerkin. Kun konversio laskee viikon vilkkaimpina tunteina, myymälä todennäköisesti menettää kävijöitä, näytti myynnin kokonaissumma mitä tahansa. Kävijämäärä ja myynti kertovat eri tarinaa, ja henkilöstön riittävyys näkyy juuri niiden välisessä erossa.
Sama tunti on joissakin myymälöissä arvokkaampi
Monet ketjut mitoittavat työvoimabudjetin suhteessa ennustettuun myyntiin. Marshall Fisher, Santiago Gallino ja Serguei Netessine kyseenalaistivat tämän säännön. Yhteistyössä suuren erikoisliikeketjun kanssa he arvioivat, miten liikevaihto reagoi henkilöstömäärään kussakin myymälässä. Apuna olivat satunnaiset erot suunniteltujen ja toteutuneiden työtuntien välillä. Sen jälkeen myymäläkohtaiset henkilöstötasot otettiin käyttöön, ja 168 myymälässä liikevaihto kasvoi kuuden kuukauden aikana 4,5 %.
Työtuntien vaikutus liikevaihtoon vaihteli myymälöiden välillä huomattavasti. Se oli suurin siellä, missä potentiaalinen kysyntä oli korkea, kilpailija oli lähellä ja myymäläpäällikkö oli kokenut. Kymmenen prosentin tasainen leikkaus jokaisessa myymälässä maksaa siis eri myymälöissä hyvin eri summia.
Jokaista huippua ei silti kannata jahdata
Kaksi tutkimusta asettaa rajat sille, kuinka tarkasti työvuorolistan pitäisi seurata kävijäkäyrää.
Kesavan, Bradley Staats ja Wendell Gilland tutkivat kahden vuoden dataa 445 myymälästä. Tilapäisen tai osa-aikaisen henkilöstön osuuden ja myynnin sekä kannattavuuden välillä oli käänteisen U:n muotoinen yhteys: jonkin verran joustoa auttoi, liika jousto haittasi.
Gapilla Kesavan kollegoineen teki satunnaistetun kenttäkokeen 28 myymälässä San Franciscossa ja Chicagossa. Työvuoroista tehtiin johdonmukaisempia, ennustettavampia ja riittävämpiä, ja työntekijät saivat niihin enemmän vaikutusvaltaa. Myymälöiden tuottavuus nousi 5,1 %, kun myynti kasvoi 3,3 % ja työtunnit vähenivät 1,8 %. Tutkijat selittävät vaikutuksen sillä, että työt myymälässä hoituivat paremmin. Myymälätyö on vaativaa, ja joka viikko muuttuva työvuorolista lisää kuormaa.
Mitä tutkimukset yhdessä kertovat
Tutkimukset puhuvat sitä vastaan, että kaikkialta leikataan sama osuus tunteja. Tunteja kannattaa ensin siirtää ja vasta sitten poistaa, koska alimiehitys maksaa eniten huipussa ja palkkakuluja saa helpoimmin takaisin hiljaisilta tunneilta. Leikkaukset toimivat paremmin myymälä kerrallaan, koska sama työtunti tuottaa joissakin myymälöissä enemmän kuin toisissa. Vakaa perusvuorolista voi kattaa hiljaisen ajan, ja jousto suunnitellaan toistuvien huippujen mukaan eikä jokaisen uuden ennusteen mukaan. Konversion lasku vilkkaimpina tunteina on selvin merkki siitä, että leikkaus on mennyt liian pitkälle.
Pelkällä aiemmalla kävijädatalla pääsee pitkälle. Vaateketjua koskevassa tutkimuksessa Hsiao-Hui Chuang, Rogelio Oliva ja Olga Perdikaki rakensivat säännön, joka mitoitti työtunnit aiemman kävijämäärän perusteella. Simulaatioissa sääntö jäi 0,5 prosentin päähän siitä voitosta, joka olisi ollut mahdollinen täydellisellä kävijätiedolla, kun kävijämäärä oli vakaa, ja 2,5 prosentin päähän, kun se vaihteli voimakkaasti.
Kävijät rinnakkain työtuntien kanssa
Kaikki nämä tutkimukset nojaavat samaan dataan: kävijät tunneittain rinnakkain työtuntien kanssa, myymälä kerrallaan. Useimmilla kaupoilla on työtunnit ja myyntiluvut, mutta ei kävijämääriä.
Anonyymi kävijälaskenta tuo tämän puuttuvan tiedon. Kun kävijämäärät ovat tunneittain myymäläkohtaisesti, henkilöstön ja kävijöiden suhde tulee näkyviin, toistuvat huiput erottuvat kertaluonteisista piikeistä ja työvuoromuutoksen vaikutuksen voi tarkistaa seuraavalla viikolla. Henkilöstösuunnittelu kävijädatalla näyttää, miten tämä toimii käytännössä, ja kävijämäärän viikkorytmi tarkastelee työvuorolistan taustalla olevaa rytmiä. Mittauksessa käytetään anonyymejä, yhteenlaskettuja tilastoja ja menetelmää, jonka on hyväksynyt tietosuojaviranomainen.
Lähteet
- Mani, V., Kesavan, S., & Swaminathan, J. M. (2015). Estimating the impact of understaffing on sales and profitability in retail stores. Production and Operations Management, 24(2), 201–218. https://doi.org/10.1111/poms.12237
- Perdikaki, O., Kesavan, S., & Swaminathan, J. M. (2012). Effect of traffic on sales and conversion rates of retail stores. Manufacturing & Service Operations Management, 14(1), 145–162. https://doi.org/10.1287/msom.1110.0356
- Fisher, M., Gallino, S., & Netessine, S. (2021). Setting retail staffing levels: A methodology validated with implementation. Manufacturing & Service Operations Management, 23(6), 1562–1579. https://doi.org/10.1287/msom.2020.0917
- Kesavan, S., Staats, B. R., & Gilland, W. (2014). Volume flexibility in services: The costs and benefits of flexible labor resources. Management Science, 60(8), 1884–1906. https://doi.org/10.1287/mnsc.2013.1844
- Kesavan, S., Lambert, S. J., Williams, J. C., & Pendem, P. K. (2022). Doing well by doing good: Improving retail store performance with responsible scheduling practices at the Gap, Inc. Management Science, 68(11), 7818–7836. https://doi.org/10.1287/mnsc.2021.4291
- Chuang, H. H.-C., Oliva, R., & Perdikaki, O. (2016). Traffic-based labor planning in retail stores. Production and Operations Management, 25(1), 96–113. https://doi.org/10.1111/poms.12403
- British Retail Consortiumin kysely kaupan talousjohtajille, helmikuu 2026, Retail Gazette -lehden uutisoimana. https://www.retailgazette.co.uk/blog/2026/02/staffing-cull-on-the-horizon-for-brc
Haluatko nähdä, miltä tämä näyttäisi sinun kohteessasi?
Usein kysytyt kysymykset
Maksaako alimiehitys kaupassa todella myyntiä?
Tutkimuksen mukaan maksaa, ja eniten ruuhkahuipuissa. Yhden kauppaketjun 41 myymälää kattanut tutkimus yhdisti tunneittaisen kävijä-, myynti- ja työtuntidatan. Jokainen myymälä oli järjestelmällisesti alimiehitetty kolmen tunnin huipun aikana, ja alimiehityksen poistaminen nostaisi sekä myyntiä että kannattavuutta. Eniten merkitsevät ne tunnit, joina kävijöitä on eniten.
Pitäisikö työvuorojen seurata kävijämäärää tunti tunnilta?
Työvuorojen sovittaminen kävijämäärään auttaa, mutta tutkimus näyttää myös rajat. 445 myymälän tutkimuksessa liian suuri tilapäisen ja osa-aikaisen henkilöstön osuus liittyi pienempään myyntiin ja kannattavuuteen, ja Gapilla tehty satunnaistettu koe osoitti, että vakaammat ja ennustettavammat työvuorot nostivat myymälöiden tuottavuutta. Käytännössä toimii vakaa perusvuorolista, joka kattaa hiljaiset tunnit, sekä suunniteltu jousto toistuviin huippuihin.
Miksi henkilöstöä ei vain mitoiteta ennustetun myynnin mukaan?
Koska sama työtunti on eri myymälöissä eri arvoinen. Tutkimuksessa, jossa myymäläkohtaiset henkilöstötasot otettiin käyttöön 168 myymälässä, työtuntien vaikutus liikevaihtoon vaihteli huomattavasti. Vaikutus oli suurin myymälöissä, joissa potentiaalinen kysyntä oli korkea, kilpailija lähellä ja myymäläpäällikkö kokenut. Kaikkiin myymälöihin sovellettu yhtenäinen sääntö jättää osassa myymälöistä liikevaihtoa saamatta ja haaskaa toisissa palkkakuluja.
Mitä dataa tarvitsen nähdäkseni, mistä tunteja puuttuu?
Tunneittaiset kävijämäärät ja työtunnit rinnakkain, myymälä kerrallaan. Pelkkä myynti ei sitä näytä, koska kassa kirjaa vain ostaneet kävijät. Kävijämäärä näyttää myös ne, jotka tulivat sisään ja lähtivät ostamatta, ja juuri heidän joukossaan alimiehitys piilee.